Helmiä hangella

Tässä kortti Kotilaiskan runohaasteeseen, otos "Laaja hankivaippa verhoaa, oivallista maailmaa".

 Jotain kaksi, helmiä, koska kolmas pudonnut. Olen nimittäin tehnyt kortin jonkin aikaa sitten, mutta sopi tähän haasteeseen.

Kirjoitanpa runon minäkin, kuten tammikuussakin. Äiti kirjoittanut muistiin. Tekijä tuntematon.

Olen helmikuu heleä, 

lumiteiden taivaltaja.

Kulkusin kyliä kuljen, 

suksin nuojun nietoksissa, 

jäiset kynttilät kuletan 

asunnoitten akkunoihin, 

joissa kilvan kiireskellen 

uhrisauhut syöksehtelevät.

Luontoni  lepytykseksi, 

paha on olla pakkassäässä, 

sydän hyyssä, rinta jäässä.

Mutta raitis kiihkoton, 

vapaa talven lapsi on.  

Tekisipä mieleni haastaa tekemään tästä runosta kortti, vaikka ATC, jos jotakin kiinnostaa. Jos osallitujia ilmaantuu jokunenkin, saatanpa valita parhaiten runoa kuvaavan kortin tai arpoakin jotain, enpä tiedä vielä itsekään mitä, kun vasta tähän ideani kirjoitin. Tämmöisiä aatoksia oli kyllä jo tammikuussa, mutten rohjennut kirjoittaa. Haastanpa ainakin itseni;)


Edit                                            Ja tässä on vastaus omaan haasteeseeni ja ehkäpä inspiraatioksi jollekin.
Tämäkin haaste on voimassa helmikuun loppuun. Kommenttipoksiin ilmoitus osallistumisesta.

...jäiset kynttilät kuletan asuntojen akkunoihin...

t