Mentyänne
kesä jäi
kasvimaailman pienet armot:
ensimmäinen auennut terttu
köyhässä takkuisessa sireenipensaassa
liettyneen joenpoukaman
pulleat keltaiset ulpukat
hieno hunajantuoksu
lehmuksien kruunuissa
pääni päällä.
Annan niiden laskeutua
mielen pohjaan
talvisen päivän varalle
ahdistuksen hämärän ajalle
yksitellen
ihan varovasti.
Sain Kotilaiskalta ihanasti tuunattuna, hyvä idea.
Minä olen niin huono keksimään tälläisiä, mutta arvaan terälehtiä.
VastaaPoistaArvaus hyvä, runossa ei kuitenkaan tuota sanaa:)
PoistaJokohan syreeni kukkii? Arvaisinkohan sen? Joo!
VastaaPoistaEi vielä taida kukkia. Tarkennusta kaipaisin sanaan, runosta ja kuvasta se löytyy
VastaaPoistaArvaan uudelleen, jotta hede.
VastaaPoistaKruunu arvaan minä
VastaaPoistaHyviä arvauksia! Vilimarikan vastaus "lämpimin"
VastaaPoistaNo olisko terttu oikee sana
VastaaPoistaOn se sireenipensaan TERTTU. Onnea Kotilaiska!
VastaaPoistaHauska juttu, en osannut keskittyä etsimään vaan pujahdin tänne takaoven kautta sitten kun te nopeammat olivat selvittäneet asian. Onnea Kotilaiska!
VastaaPoistaOnnitteluni: Olet voittanut synttäriarvonnassani digikuvauskirjan + muistitikun. Laitatko minulle osoitteesi (varmuuden vuoksi) sähköpostiini: ainoeinontytar.harjula @ gmail.com , ei välilyöntejä.
VastaaPoistaOnnea! Arvasit oikein se oli pala valkovuokkomattoa ei tosin kankaista vaan pala lehtikuvaa valkovuokkomatosta. Eli sun huki tehdä uus kuvaleikki
VastaaPoista