Moi! En näköjään kirjoittele, jos ei ole kuvia mukaan tai en ehdi/viitsi laittaa.

Olen kyllä maalannut koivunpyörylätauluja, pieniä sellaisia ja kivikissoja ja muutaman kortin, mutta kuvia ei ole kuin tauluista, tosiaan

Luonnon antama vastaväri kauneimmillaan, mustikansininen, koivunpunikkitatin ?oranssinkeltainen

ORSI

Oma maa mustikka, muu maa mansikka, vai miten se oli?

Mustikat ovat kypsyneet, mukiin keräilin viikko sitten, eilen ja tänään litran mittamukiin, noin 5 litraa.

Lapsena eväsruisleipien päälle laitettiin mustikoita ja kivellä istuen nautittiin, nam.

Ei tullut nyt tehtyä eväitä, koska eniten keräsin mökkitontilta.

,

1. 
   

Ohessa kuvakertomus Juhannuksen vietosta, ensin tehdään vihta sitten saunotaan vasta. Koivuvastan tuoksu on ihana, lapsuusajan saunareissut palautuivat elävästi mieleen. Meillä ensin tehtiin vasta.









Vihreä väri on etelän loman jälkeen erityisesti ilahduttanut runsaudellaan ja luonto vehreydellään.





Juhannuskukkia mökin pirtin pöydällä, ei enää tyynyn alla kuin nuorena tyttösenä seitsemästä tienhaarasta kerättynä.







Jossain välissä on tainnut sataakin. Poimulehden poimut ovat ottaneet pisarat syleilyynsä.

Tulipahan runollista tekstiä näin runon päivänä .










Mitäpä väriä vihreä ei kaipaisi rinnalleen niin paljon kuin vastaväriään punaista.

Kauniita vanhan rosan sävyjä löytyy pika-askartelusta, kranssi odotti ovella koristeitaan.

Olen kierrätyksen mestari? Ensin ruusut ovat ilahduttaneet tuoreina noin kymmenen vuotta sitten, sen jälkeen keittiön kaapiston päällä kuivina maljakossa, nyt siivouksen yhteydessä pääsivät kunniapaikalle juhannuskranssiin ovelle.






















Meilläpäin ei poltettu kokkoja, silti


näin silmissäni punaista koko juhannustienoon, niin...














...kuva ei selittelyjä kaivanne.





Onkohan tämä blogi vai hisgi, kesäpäivän tasaushan oli jo tovi sitten?

Olen ollut ihailemassa Välimeren sinistä, joten blogi on ollut tauolla.

Nyt kuitenkin olen ehtinyt jo virkatakin ja siitä tuli....

...ei sentään, ponchohan se on tämäkin. Väri muistuttaa lähinnä kuivahkoa sammalta, jäkälää.

Lanka (Wave) oli takkuilevaa virkata verrattuna Bambuun.

Valkoinen ponchoni on jo saanut kunnian olla ylioppilasjuhlissa ja heleänä helluntaina helleasuna.

Kuvien taustamusiikkina kuuluu linnunlaulua, eikö vain?

Valkoinen ja vihreä on luonnossa rauhallinen väriyhdistelmä

Sinisen sävyjä on paljon, tässä kevätkaihonkukansininen

Kaunis kukka valkoisine piristeineen, siitäpä tulikin mieleeni, että valkoinen ponchoni valmistui jo noin viikko sitten, hapsut eivät vain ilmesty alalaitaan.

Mitäköhän tässä on aloitettu?

Sattui käteen valkoinen Bambu-kerä ja kuinka ollakaan, siitäkin alkoi muotoutua "Ananas-poncho". Virkkaus on tosi mukavaa telkkaa katsellessa, joskus ei kyllä muista, mitä on katsonut, joskus taas joutuu purkamaan

Nyt kun sain tuon kuvan, laitanpa toisenkin, tälläisen virkatun kukan vein äidille, näitä olen sommitellut monenvärisiä, joka asuun sopivia.

Väri on vääristynyt kuvassa, oikeasti se on rosansävyinen.

Vihdoinkin valmis ja jo kokeiltukin vierailulla äitienpäivänä.

Jee, poncho on virkkaukseltaan valmis, hapsuja vailla

Virkkaus jatkuu. Novitan uusimman lehden kuva-ohjeesta, valkoinen ananas-poncho, puuttui mielestäni yhden kerroksen numerointi eli 17-18 kerrosten välistä. Piti ihan ottaa kynä avuksi, jotta selvisi.

Olen jatkanut virkkaustani koko illan, langan väri on "bees" . Olen värianalyysin mukaan pehmeä kesä, joten vaaleahko beige sopinee hyvin.

Kässämarttojen innoittamana loin tämän blogin, jännää.

Tänään olen virkannut ponchoa, ananaksen lehdet alkavat

olla valmiina.