Alli Nissisen runo
- Pikku mirri, viirusilmä,
- nurmikolla nukkuu,
- käki koivun latvuksessa
- vieressänsä kukkuu.
- Päivä paistaa heleästi,
- pääsky piiskuttavi,
- itikaiset inisee ja
- paarmat parajavi.
- Mirri mielin vetelevi
- ihanata unta;
- näkee talvipakkasta ja
- hyvin paljon lunta.
- Kuulee hiiren ripinätä
- aitan sillan alta...
- Nauramatta unissaan ei
- mirri olla malta.
- Tassuansa nuolaisevi
- miellä makealla.
- – Silloin herää mirri parka
- kesäkoivun alla.
- Oikaisevi tassujansa,
- päätä pientä puistaa!
- Talven kylmän kamalaksi
- mirri parka muistaa.
- Nurmikolle istahtavi,
- silittävi päätä;
- ihailevi itikoita
- sekä kesäsäätä.
Tässä se on, mikä kuvassa ja runossa?
