sunnuntai 19. heinäkuuta 2009















Luonnon antama vastaväri kauneimmillaan, mustikansininen, koivunpunikkitatin ?oranssinkeltainen

ORSI



Oma maa mustikka, muu maa mansikka, vai miten se oli?
Mustikat ovat kypsyneet, mukiin keräilin viikko sitten, eilen ja tänään litran mittamukiin, noin 5 litraa.
Lapsena eväsruisleipien päälle laitettiin mustikoita ja kivellä istuen nautittiin, nam.
Ei tullut nyt tehtyä eväitä, koska eniten keräsin mökkitontilta.

maanantai 6. heinäkuuta 2009

,





Ohessa kuvakertomus Juhannuksen vietosta, ensin tehdään vihta sitten saunotaan vasta. Koivuvastan tuoksu on ihana, lapsuusajan saunareissut palautuivat elävästi mieleen. Meillä ensin tehtiin vasta.









Vihreä väri on etelän loman jälkeen erityisesti ilahduttanut runsaudellaan ja luonto vehreydellään.





Juhannuskukkia mökin pirtin pöydällä, ei enää tyynyn alla kuin nuorena tyttösenä seitsemästä tienhaarasta kerättynä.







Jossain välissä on tainnut sataakin. Poimulehden poimut ovat ottaneet pisarat syleilyynsä.

Tulipahan runollista tekstiä näin runon päivänä .










Mitäpä väriä vihreä ei kaipaisi rinnalleen niin paljon kuin vastaväriään punaista.

Kauniita vanhan rosan sävyjä löytyy pika-askartelusta, kranssi odotti ovella koristeitaan.

Olen kierrätyksen mestari? Ensin ruusut ovat ilahduttaneet tuoreina noin kymmenen vuotta sitten, sen jälkeen keittiön kaapiston päällä kuivina maljakossa, nyt siivouksen yhteydessä pääsivät kunniapaikalle juhannuskranssiin ovelle.






















Meilläpäin ei poltettu kokkoja, silti


näin silmissäni punaista koko juhannustienoon, niin...














...kuva ei selittelyjä kaivanne.





Onkohan tämä blogi vai hisgi, kesäpäivän tasaushan oli jo tovi sitten?